Kriittisiä kommentteja tuli niin yhdenvertaisuusvaltuutetulta, palkansaajajärjestöiltä, suurilta kaupungeilta kuin ihmisoikeusjärjestö Amnestyltakin.

Hallitus esittää, että Suomessa alle kolme vuotta edeltäneiden kymmenen vuoden aikana asuneelle työttömälle työnhakijalle maksettaisiin yleistuen sijaan kotoutumistukea, joka tämän vuoden tasolla olisi 33,64 euroa päivässä.

Kelan nykyiset työttömyystuet toukokuussa korvaava yleistuki on 37,21 euroa päivässä. Kuukaudessa yleistuen ja kotoutumistuen välille muodostuisi eroa keskimäärin vajaat 77 euroa.

Kotoutumistuki koskisi vain ihmisiä, jotka muuttaisivat Suomeen ehdotetun lain tultua voimaan.

USEAT lausunnonantajat kiinnittivät huomiota lakiesityksen ongelmallisuuteen suhteessa perustuslakiin.

Esimerkiksi palkansaajakeskusjärjestö STTK katsoi lausunnossaan, että työttömille maahanmuuttajille ei tule luoda muista työttömistä työnhakijoista erillistä ja tasoltaan alhaisempaa työttömyysetuuden muotoa.

- Hallituksen esitys asettaisi maahanmuuttajia eriarvoiseen asemaan kantaväestön kanssa kielen ja asumisen keston perusteella, STTK kirjoitti ja muistutti, että perustuslain mukaan ihmisiä on kohdeltava yhdenvertaisesti.

Toinen palkansaajakeskusjärjestö Akava oli STTK:n kanssa asiassa samoilla linjoilla samoin kuin ihmisoikeusjärjestö Amnesty.

- Esitetyt muutokset sanktioivat maahanmuuttaneita kohtuuttomalla ja syrjivällä tavalla, Amnesty kirjoitti ja esitti lakihankkeen hylkäämistä.

HELSINGIN kaupunki ei pitänyt maahanmuuton ja äidinkielen perusteella eriyttävää järjestelmää kannatettavana. Helsingin kaupunginhallitus painotti lausunnossaan, että alkuperän ja kielen perusteella tehtävä harkinta on yhdenvertaisuuden vastaista.

Espoon kaupunki oli Helsingin kanssa samoilla linjoilla ja ilmaisi myös epäilyksensä ehdotettujen toimien tehokkuudesta.

- Espoon kaupunki suhtautuu varauksella kotoutumisen ja työllistymisen tehostumiseen ja nopeutumiseen kotoutujien sosiaaliturvaa heikentämällä, Suomen toiseksi suurin kaupunki kirjoitti lausunnossaan.

Vantaan kaupunki piti lakiesitystä perustuslain näkökulmasta puutteellisena ja toivoi eduskunnan perustuslakivaliokunnan kiinnittävän asiaan huomiota.

YHDENVERTAISUUSVALTUUTETTU oli Vantaan kaupungin kanssa samoilla linjoilla. Valtuutetun mukaan esityksestä ei riittävästi ilmene, miksi hiljattain maahan muuttaneet ja kotimaista kieltä riittämättömästi osaavat asetetaan eri asemaan kuin muut työttömät.

- Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että jos esitys etenee eduskuntaan, on esityksestä syytä pyytää perustuslakivaliokunnan lausunto, yhdenvertaisuusvaltuutettu kirjoittaa.

Oikeuskansleri ei antanut lausuntoa kotoutumistukiasiasta, mutta STT:n näkemän oikeuskanslerinviraston (OKV) sisäisen esityksen mukaan virasto pitää suotavana pyytää asiasta perustuslakivaliokunnan lausuntoa.

OKV:n mukaan perustuslakivaliokunta ei ole aiemmin ottanut kantaa kysymykseen siitä, että oikeus työttömyyden ajalta maksettavaan perusturvaetuuteen sidotaan kielitaitoa koskevaan edellytykseen.

OKV:n vanhemman oikeuskanslerinsihteerin Maija-Liisa Goebelin mukaan virasto saattaa kommentoida kotoutumistukiasiaa vielä niin sanotun listatarkastuksen yhteydessä ennen kuin lopullinen lakiesitys etenee valtioneuvoston yleisistuntoon.

YHDEN lausuntokierroksen harvoista myönteisistä lausunnoista antoi Työttömien keskusjärjestö. Se piti lakiesitystä ”järkevänä lähtökohtana”.

- On ihmisarvoisen elämän edellytys saada tukea, jos ei töitä löydy, mutta suomalaisen yhteiskunnan tulee välittää viesti, että työ on parasta sosiaaliturvaa terveille ja työkykyisille ihmisille. Jo maassa olevien ihmisten työvoimapotentiaalin hyödyntäminen on järkevää yhteiskuntapolitiiikkaa, järjestö kirjoittaa lausunnossaan.

Teksti: STT/Tuomas Savonen